Suomalaisia jokapuolella

2.7 maanantai
Aamulla bussit kulki yllättävän nopeeti ja ruuhkaa ei oikeastaan ollut. Olin Pointissa puolituntia etuajassa, mutta ei se mitään. Istuskeltiin Joen kanssa kopissa ennen kuin lähdettiin kiertämään kauppakeskusta. Ylimmästä kerroksesta keski kerrokseen menevät liukuportaat olivat korjauksen takia poissa käytöstä. Kävimme hakemassa managmentistä kyltit liukuportaiden molempiin päihin. Seisoskelin hetken liukuportaiden vieressä ja ohjasin ihmisiä käyttämään hissiä tai portaita. Sen jälkeen lähdin normaaliin tapaan kävelemään kauppakeskusta ympäri. Myöhemmin alempienkin liukuportaiden kanssa oli ongelmia. Ne sammuivat aina vähän välillä. Ekalla kerralla soitin Joen ja toisella kerralla satuimme paikalle samaan aikaan . Tämän jälkeen Joe antoi minulle liukuportaiden avaimen, jotta voisin itse käynnistää portaat jos ne vielä sammusivat. Sen jälkeen ne eivät enään sammuneet. Pointissa oli tänään ihan hirveästi suomalaisia. Ei niitä pääse pakoon minnekkään. Musta tuntu, että yksi kielimatkalaisten tyhmä koostui vaan pelkästään suomalaisista. Sen lisäksi siellä oli myös muutama suomalais perhe. Kävelin sattumalta yhden perheen takana, kun he kääntyivät kysymään minulta, että missä on vessa. Olin kuullut jo, että he puhuivat suomea, joten vastasin heille suomeksi.Heidän ilmeen sä oli aluksi hyvin hämmentynyt. Höpöttelimme siinä hetken, että kuinka olin päätynyt maltalle ja sitten päästin heidät vessaan. Tänään myös Pointin valtasi potkulautailevat pikkulapset. Niitä oli kaikkialla. Oli myös tosi vaikea mennä kieltämään heitä, koska osa oli niin pieniä, että en uskonut heidän osaavan englantia ja mulla ei ollu mitään hajua ketkä olivat heidän vanhempia. Ja vaikka sanoin yhdelle naiselle asiasta, jolla oli kaksi potkulaitailevaa lasta, niin myöhemmin näin heidän lautailevan ihan kuin mitään ei olisi sanottu. Päivä Pointissa meni yhtä hitaasti kuin aina ennenkin. Onneksi minulla ei ole ainakaa enää loppuviikosta vuoroja Pointissa

- Elli
.