Salmiakkia ja muistokortti

14.6
Kun pääsin toimistolle Lavinia lähetti minut samantien Jonan mukaan kauppaan. Kävimme ostamassa vähän leipätarvikkeita, hedelmiä ja Lavinialle välipalapatukoita.
Toimistolle päästyä Lavinia pyysi minua laittamaan papereita oikeisiin kansioihin ja sen jälkeen pyysi kirjoittamaan muutaman shekin. Hain Marlonilta shekki-vihon ja aloin töihin. Vein tänään myös toimistolle salmiakkia. Suurin osa heistä oli jo maistanut sitä, mutta olin vähän yllättynyt kun Bojana ja Jona eivät olleet ikinä kuulleetkaan salmiakista. Molempien ilmeet olisivat olleet kyllä kuvaamisen arvoiset, kun he maistoivat salmiakkia. Kumpikaan ei ei tykännyt ja sylkäisivät sen pois. Floid, joka oli maistanut salmiakkia aikaisemmin sanoi, että salmiakki on puristettua merivettä tai siltä se ainakin maistuu.
Lavinia pyysi minua availemaan hänelle veropapereiden kirjekuoria ja lajittelemaan paperit valmiiksi, jotta hänen oli helpompi työstää niitä. Siinä työskennellessä toimistolle tuli yksi työntekijä tuomaan poliisin lupa-paperin. Lavinia pyysi minua ottamaan hänet vastaan ja tekemään paperista kopion. Kopioinnin jälkeen palasin miehen luo antamaan lupapaperin takaisin ja ennen lähtöään hän halusi antaa muisto kortin tyttärestään. Hänen tytär oli kuollut 4 viikkoa sitten. Tottakai otimme sen vastaan. Hän oli ollut jo pitkään sairas ja lopulta kuollut 38-vuotiaana. Hänellä oli myös kolme lasta. Muistokortti oli aivan ihana. Siinä oli kuvia hänen tyttärestään ja perheestä sekä muistokirjoitus, jota en tosin ymmärtänyt, koska se oli maltaksi. Pistimme kortin sienälle, jossa oli kahden muun menehtynee työntekijän muistokortit.
Iltapäivän työskentelin Jonan kanssa. Päivitimme yhdessä työsopimuksia ja tietokantaa. Aluksi vain kirjottelin puuttuvia tietoja ylös muistikirjaan, koska meillä oli käytössä vain yksi kone. Onneksi saimme myöhemmin sitten toisenkin koneen käyttöön. Jaoimme tehtävät niin, että minä päivittelin sopimuksia ja Jona päivitteli tietokantaa. Ei tapahtunut oikein mitään ihmeellistä, työskentelimme vain ja välillä sekin meinasi unohtua kun jäimme keskustelemaan jostakin. Työpäivä meni taas vauhdilla.
- Elli